Porvoon kaupunginosat

Suomen vanhimpiin kaupunkeihin kuuluva kaksikielinen Porvoo sijaitsee maamme etelärannikolla, vain noin 35 km etäisyydellä pääkaupungista Helsingistä. Kaupungin keskusta sijaitsee Porvoonlahden rannalla, Porvoonjokilaaksossa. Porvoota halkoo peräti kolme jokea: Ilolanjoki, Mustijoki sekä Porvoonjoki. Puutalot, ranta-aitat ja sokkeloiset kujat muistuttavat selkeästi kaupungin keskiaikaisesta asemakaavasta. Puurakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta, ja tunnettu Porvoon tuomiokirkko sai nykymuotonsa 1400-luvulla.

Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat ovat Etelä-Kevätkumpu, Hornhattula, Jernböle, Joonaanmäki, Kaupunginhaka, Keskusta Myllymäki, Näsi, Pappilanmäki, Pohjois-Kevätkumpu, Skaftkärr, Suistola ja Vanha Porvoo. Porvoossa on myös muita alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi. Nämä ovat Hamari, Aunela, Eestinmäki, Gammelbacka, Huhtinen, Katajamäki, Kevätkumpu, Kokonniemi, Kuninkaanportti, Peippola, Tarkkinen ja Tarmola. Taajama-alueita Porvoossa on yhdeksän.

Sijainti jokivarressa muodosti kaupungin

Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta. Porvoonjoki oli alkujaan erityisesti hämäläisten kauppareitti, ja joen suu toimi kauppapaikkana. Porvoon varhainen keskus oli nimeltään Saksala eli “saksalaisten kylä”, joka sai nimensä paikalla käyneiden saksalaisten kauppiaiden mukaan. Kaupunki on aikanaan tuhottu useampaan otteeseen muun muassa tanskalaisten merirosvojen sekä venäläisten toimesta. 1. tammikuuta 1997 Porvoon kaupunki sai nykyisen muotonsa.

Porvoonjoen rantatörmällä, Porvoon varsinaisen keskustan kupeessa sijaitsevassa Vanhassa Porvoossa näkyy selkeästi edelleen tänäkin päivänä keskiaikainen asemakaava, ja kaupunginosan hyvin säilyneet puurakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Vanhan Porvoon pinta-ala on noin 0,18km² ja asukkaita siellä on noin 700. Kaupungin uudemmissa osissa on myös kerrostaloja, mutta kaupunkikuvaa hallitsevat silti pientaloalueet.

Porvoon sydän: vanha Porvoo

Vanha Porvoo, eli ruotsiksi Gamla Stan, on kaupungin historiallinen keskusta ja Porvoon vanhin kaupunginosa. Kaupunginosalle tyypillistä on selvät korkeuserot joenrannan sekä Vanhan Porvoon korkeimman osan välillä, joka sijaitsee alueen pohjoisosassa. Asemakaava ei vielä keskiajalla ollut kovinkaan suunnitelmallinen, ja kaupunki myös tuhoutui useaan otteeseen tulipalossa. Vanhan Porvoon nykyinen rakennuskanta on pääosin vuosilta 1760–1820.

Kulttuuriympäristö ja kansallismaisema

Vanha Porvoo suojeltiin asemakaavassa vuonna 1936. Kourallinen tämän jälkeen rakennettuja rakennuksia on toteutettu vanhaan kaupunkiin sopivilla rakennustavoilla. Vanhan Porvoon rakennukset ovat pääosin puutaloja. Kaupunginosan tunnetuin maisema lienee punaisten puisten aittojen rivistö jokivarressa. 1400-luvulla rakennettu goottilaistyylinen Porvoon tuomiokirkko on suosittu häiden, kastejuhlien sekä hautajaisten pitopaikka, ja se on myös koko Porvoon suosituin matkailukohde.

Vanha Porvoo kuuluu sekä Suomen kansallismaisemien listalle että maamme valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kansallismaisemat ovat maamme kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valittiin 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi, ja Porvoonjokilaakso sekä Vanha Porvoo kuuluvat tälle listalle. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on puolestaan ollut Museoviraston toteuttama inventointi.

Gammelbacka, kartanosta nykyaikaan

Gammelbacka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Porvoon keskustasta lounaaseen. Alun perin se oli vanha tila ja kartano, jonka perinteet ulottuivat 1500-luvulle. Gammelbackan kartanon kulttuurihistoriallinen päärakennus tuhoutui palossa vuonna 1974. Rakennuksessa oli ennen paloa ehtinyt lyhyen ajan toimia venäläisten maastamuuttajien vanhainkoti. Muun muassa laulaja Kirill (Kirka) Babitzinin isoäiti asui vanhainkodissa ennen paloa.

Tänä päivänä Gammelbacka on suurimmalta osin tiheään asuttua kerrostaloaluetta. Gammelbackassa on nykyään useita tuhansia asukkaita, ja henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, muodostavat arviolta yli kymmenen prosenttia väestöstä. Gammelbackasta löytyy monipuolisesti palveluja ostoskeskuksesta kouluihin ja päiväkoteihin. Lisäksi kaupunginosa sijaitsee rannalla, minkä ansiosta siellä on myös pienvenesatama.

Historialliset Hornhattula ja Näsi

Hornhattulan historia on yhtä pitkä kuin Porvoonkin. Hornhattula oli alun perin Porvoon pitäjään kuulunut yksinäistila. Historiankirjojen mukaan kartano on ollut olemassa 1400-luvulla. Siitä ei ole jäljellä yhtään valokuvaa. Kirjoitusasuja ovat olleet myös mm. Hornehattela, Horn Hattula ja Hornhaett. 1700-luvun-luvun lopulla Hornhattula siirtyi Holmin suvun haltuun, sulautettiin Johannisbergin kartanoon ja liitettiin yhteisviljelykseen Näsin kartanon kanssa.

Holmin perilliset tarjosivat Näsiä, Johannisbergiä ja Hornhattulaa Porvoon kaupungille 1882. Tänä päivänä Hornhattula on yhteisöllinen kaupunginosa, jossa toimii myös aktiivinen asukasyhdistys. Näsissä sijaitseva puistometsä on ollut 1700-luvulta saakka virkistyskohde. Sen näköalat ovat houkutelleet myös matkailijoita ja toimineet taiteilijoiden innoituksen lähteenä. Näsinmäellä kartanon vieressä sijaitsee suuri haljennut siirtolohkare, ns. Näsin kivi.

Kevätkumpu lähiökehitystyön edelläkävijänä

Porvoon Kevätkummussa on tehty tuloksekasta, asukaslähtöistä lähiökehitystyötä keväästä 2017 asti. Vuonna 2018 Kevätkumpu sijoittui kolmanneksi Uudenmaan liiton Vuoden uusmaalainen kaupunginosa -kisassa. Vanhaa lähiötä on elvytetty mm. asukkaita osallistaen, ja eri asukasryhmiä on otettu yhdenvertaisesti mukaan kehitystyöhön. Kevätkummussa on pyritty osallistamaan myös heikommassa asemassa olevia ja vahvistamaan heidän tasa-arvoista asemaansa osana yhteisöä.

Kehitysyhteistyön myötä Kevätkumpuun on perustettu korttelikeittiö, liikuntavälineiden lainauspalvelu sekä asukkaiden yhteinen olohuone. Alueella toimii myös Korttelicoachien ryhmä, jonka tarkoitus on kehittää Kevätkumpua yhdessä muiden asukkaiden ja toimijoiden kanssa; tavoite on lisätä alueen yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupungin välillä. Kevätkummussa on panostettu myös alueen puistojen ja viheralueiden kehittämiseen.

Uuden ajan Skaftkärr

Skaftkärriin on rakentumassa uusi energiatehokas kaupunginosa. Koko kaupunginosa toteutetaan niin, että talot, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja palvelut toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti. Innovaatiotyötä tehtiin rakennuttajien, viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, laitevalmistajien, yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Alueelle sijoittuu noin 6 000 asukasta. Alue sijaitsee keskustan itäpuolella 1970–80-luvuilla rakennetun Kevätkummun vieressä, ja se on kooltaan noin 400 hehtaaria.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *